Blogi

Lentoturmatutkinnan opit -kirja painossa

Share |

Keskiviikko 23.10.2019 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki


Super_Constellation_720x405.jpg

Lockheed Super Constellation laskussa (laskusiivekkeet avattuna). Kuva: Kogo via Wikimedia Commons.

Onnistunut projekti -kirjasarjan toinen osa, Lentoturmatutkinnan opit -kirja meni maanantaina 21.10.2019 painoon suunnitelmien mukaisesti ja julkistetaan Teknologia19-messuilla TIVIA Stagella keskiviikkona 6.11.2019 klo 9.30 alkavassa ohjelma-osuudessa. Juotuani ansaitut pullakahvit siirryin seuraavan kirjaprojektin pariin.

Tuon Lentoturmatutkinnan opit -kirjan kirjoittaminen on antanut minulle oikeuden katsella työtehtäviin liittyen National Geographicsin Lentoturmatutkinta-sarjaa, josta olenkin ammentanut monta ideaa kirjaan. Lisäksi sarja on helpottanut lähteiden (sopivien lento-onnettomuuksien) löytämistä.

Sarjassa on kuitenkin muutamia huvittavia piirteitä. Vaikka automaattitarkennuksella olevia kameroita on ollut vasta parikymmentä vuotta, tarkennusta ei tarvita sarjan dramatisoinneissa näissä vanhemmissakaan 1950-1980-luvun onnettomuuksien dokumentoinneissa! Myös hämärä valaistus riittää ilman salamaa tavalla, joka panee esimerkiksi lentokoneiden ohjaamoja töikseen kuvanneen kadehtimaan.

Lisäksi hämmentää monessa dramatisoinnissa mukana ollut kaunis lentoemäntä, joka siis on kuollut moneen kertaan... Nämä tämmöiset ovat enemmänkin huvittavia juttuja, mutta raivostuttava asia on suomentajan käyttämät termit. Suomentajan suosikkisanoihin kuuluu siiveke, joka on siiven kärkiosaan sijoitettu ohjausväline, jonka ansiosta koneelle saadaan kulmamuutos koneen pituusakselin suhteen. Lisäksi siivekket (ailerons) toimivat siten, että vasemman siivekkeen noustessa oikea laskee. Mitä silloin tarkoittaa siivekkeiden ottaminen ulos?

Siivekkeiden ottaminen ulos liittyy laskusiivekkeisiin (flaps). Niillä lisätään siiven nostovoimaa hitailla nopeuksilla, joten niitä käytetään laskuissa ja myös lentoonlähdöissä. Siiven etureunassa on myös etureunasolakkoja tai solasiivekkeitä (slats), joilla on myös nostovoimaa hitaassa lennossa lisäävä vaikutus. Pelkkää siiveke-termiä käyttäen suomentaja siis viittaa mihinkä tahansa siivekkeeseen, mutta osuu noihin varsinaisiin siivekkeisiin, jolloin syntyy väärinymmärrys.

Lisäksi suomentaja löytää siivekkeitä sieltä, missä niitä ei ole. Lockheed Super Constellation -koneen pyrstössä on kuulemma kolme pystysiivekettä, joilla hän tarkoittaa kolmea sivuvakautinta (sivuvakaajan ja -peräsimen yhdistelmää). Eräästä koneesta hän löysi pystysiiven, jonka merkitystä voin vain arvailla. Ehkä siipisalko koneen rungon sisällä muodostaa tuon pystysiiveksi kutsutun lentokoneen osan.

Eräässä jaksossa kiireellä lentoonlähtöä tekevät ohjaajat kytkivät lentokoneen akkuihin virran. Hei haloo! Virta on akuissa valmiiksi. He kytkivät akut lentokoneen sähköjärjestelmään, käytännössä siis kytkivät ohjaamojärjestelmiin virran. En tiedä itkeäkö vai nauraa.

Terminologia-asiat ovat tärkeitä projektityössä. Pitää tietää yksikäsitteisesti, mitä toinen ihminen jollain tarkoittaa, jotta seuraavat toimenpiteet olisivat oikeita. Sanastot ovat osin organisaatiokohtaisia ja siten sanastotyö on väkisin osa projektityötä. Suuremmassa kuvassa terminologia-asiat kuuluvat kokonaisarkkitehtuurin ylemmille tasoille.

Julkistan kirjani keskiviikkona 6.11.2019 klo 11.30 Teknologia19-messujen TIVIA Stagelta. Kannattaa tulla kuulemaan, osallistuminen on veloituksetonta: https://teknologia.messukeskus.com. Kirjaa voi tilata myös ennakkoon. Lue lisää tai tilaa kirja: https://www.ketteratkirjat.fi/kirjat/38351

Avainsanat: lento-onnettomuudet, lentoturma, tutkinta, projektitoiminta, oppiminen